Osa IV : Uusia ystäviä

Sunnuntaipäivä on hämärtynyt illaksi ja Anna kuuntelee huoneessaan musiikkia sängylle aivan pieneksi käpertyneenä. Ulkona lohduton sade valuu surullisena ikkunoita pitkin seinille, seiniltä maahan imeytyen lopulta multaan. Samoin valuvat kyyneleet Annan silmistä poskille ja katoavat pehmeän peiton sisuksiin. Vaikka kaikki asiat sujuvatkin aivan mainiosti, Anna kaipaa ystäviään Suomessa. Hän ajattelee kaikkia läheisiään ja ihmettelee, miten juuri hän onkaan saanut niin uskomattoman joukon hyviä ystäviä ympärilleen. Kuinka turhauttavaa onkaan, että hyvien ysävyyssuhteiden solmiminen on niin tuskastuttavan hidasta, eikä hänellä tule olemaan täällä vielä pitkään aikaan ystävää, jonka olkaa vasten itkeä. Nämä ajatukset saavat pienen tytön purskahtamaan itkuun ikävästä. Voi kumpa voisin saada edes yhden hyvän ystävän täällä, Anna ajattelee. Rakas Taivaan Isä, voisitko olla niin kiltti että voisit edes yhden mukavan ihmisen johdattaa elämääni täällä, jonkun sellaisen josta voisin saada itselleni ystävän.

Viikko sitten tosiaan tirautin pienet itkut, kun en ole vielä oikein tutustunut potentiaalisiin ystävä-ihmisiin täällä. Vaikka kaikki tosiaan on mahtavasti, ajatus siitä, ettei täällä vielä kuitenkaan ole ketään jonka olkaa vasten itkeskellä jos kaikki ei olisikaan hyvin, sai minut melko alakuloiseksi. Kuten tavallista, mainitsin asiasta Jumalalle. Oli sitten rukouksella vaikutusta tai ei ( tod. näk. oli ) viikon kuluttua siitä illasta olin tutustunut n. 20 uuteen potentiaaliseen ystävä-ihmiseen!

Aloitetaan kuitenkin järjestyksessä. Ilonalla nousi kuume viikonloppuna ja hän oli koko viikon kotona, joten töiden suhteen oli kuvioissa Ilonan kanssa pelailua ja siivoilua. Mukavaa puuhaa siis! Alkuviikosta oli aivan mahtavat säät täällä ja Joy kaivoi autotallista esille pyörän, jonka sain käyttööni. Tiistaina tein pikku pyöräretken siihen lähipuistoon ja tässä pari otosta siltä reissulta.

Keskiviikkona sain puhelun eräältä Hillsongin pienryhmänvetäjältä ja hän kutsui mut täällä lähistöllä kokoontuvaan pienryhmään perjantaiksi, lupasin ilmestyä paikalle! Torstaina tein toisen pyöreretken, tällä kertaa Windsoriin ja niillä huudeilla taas näytti tältä.

Vähänkö järkytyin ku tielle yhtäkkii hyppäs peura! Onneks oli kamera holleilla ni ehin ikuistaa sen siinä linnan edessä poseeraamassa ;)
 

Kävin Windsorissa kuumalla kaakaolla yhessä aivan ihanassa kahvilassa ja runoilin siinä samalla pikkuisen, vitsi miten ihanii kahviloita oikeesti täällä, jostain syystä ne aina saa mun runosuonen sykkimään.

Perjantaina Joyn vanhemmat sitten veivät mut autolla ( jota itseasiassa mä ajoin ) sinne connect groupiin, niikuin pienryhmiä täälläpäin kutsutaan. Oli aivan mahtavaa tutustua niihin ihmisiin siellä, paikalla oli tosi eri ikäistä väkeä erään perheen pienistä lapsista opiskelijoihin, aikuisiin ja kuusikymppisiin vetäjiin asti ( ah mitä elämänviisautta ja iloa heillä! ). Ruokaa, keskustelua rukousta, ai että miten tuli tarpeeseen! Kahden viikon päästä uudestaan sinne  :) 

Lauantaiaamuna mentiin perheen kanssa Harrodsiin! Se oli suht järkyttävä paikka, hirveeeesti ihmisiä, turisteja lähinnä, tooooosi kallista ja quite posh, kuten täällä tavataan sanoa jos joku on tosi hieno silleen rikkaalla ja hohdokkaalla tavalla? Ei mun paikka, mutta nähty, tässä todiste.

Kävin myös samalla reissulla Natural History Museumissa, löysin lisää eläimiä. 

Se oli ihan oikea elävä dino, ilonen heppu ! 

Illalla mulle buukattiin naapuriin lastenhoitokeikka, tunnin leikin 4v tytön kanssa, 4 tuntia istuin, katoin telkkari ja viilasin kynsiä -> 50 puntaa käteen, hyvä ilta! 

Sunnuntaina päätin mennä tutustumaan C3 seurakuntaan, joka on joku jokseenkin SUHEn kaltainen seurakunta ja vitsi se paikka tuntu ihanalta heti ku pääsin ovesta sisään! Hillsongiin ( ja sen tuhansiin kävijöihin ) verrattuna tää n. sadan hengen seurakunta tuntu aivan ihanan kodikkaalta ja mukavalta, päätin, että jos vaan ihmiset on mukavia, voisin asettua sinne. Noh, heti kun virallinen osuus loppui ( ensinnäkin siellä oli ihan huippu puhuja ja mahtava ylistys ) ihmiset tuli kyseleen et oonko uus siellä ja esitteli mua kaikille, sitten ne kutsu mut lounaalle ja mentiin porukalla syömään läheiseen paikkaan!

Ja olihan ne mukavia! ( Kiitos Jumala kun vastasit rukoukseen, toit paljon potentiaalisia ystävä-ihmisä ympärille! ) 

Tein pikku kävelylenkin Hyde Parkissa, se oli aika jees ja menin sitten Hillsongille vielä, siellä istuin erään naisen viereen ja sitten siinä jotain höpöteltiin ja kun oltiin lähössä sieltä, hän pyysi mua kahville ja mentiin sitten hänen ja erään toisen naisen kanssa läheiseen kahvilaan istumaan ja juttelemaan! Toosi kivoja ihmisiä, hyvää keskustelua aiheena rakkaus, mikäs yhdistää naisia paremmin ympäri maailmaa eri kulttuureissa kuin hyvä kahvi, pala kakkua ja rakkaus! 

Eli kiitos vielä, Jeesus, oot kiva! 

Saa nähä mitä tällä viikolla tapahtuu, siunausta teidän viikkoihin! <3 

Jos Harrodsissa oli jotain hyvää niin tämä, rakkautta kaikille! 

Osa III : Suomalaisia ystäviä Lontoossa

Mikä jännittävä viikko onkaan takana! Anna on vieläkin innoissaan viime viikon tapahtumista. Hän on tavannut monia Suomalaisia ystäviään Lontoon vilinän keskellä, käynyt monissa uusissa viehättävissä paikoissa, oppinut jo hiukan käyttämään undergroundia eli Lontoon metroa! Kuinka hämmästyttävää elämä täällä onkaan. Yksi asia on kuitenkin kaikkein hämmästyttävin - Jumala pitää Annasta kaiken keskellä koko ajan hyvää huolta.

Melkoinen viikko tosiaan taas takana, arkipäiviin on jo löytynyt selkeä rutiini, herätys 6.45, aamutoimet, Ilonan auttaminen kouluunlähdössä, kotitöitä kymmeneen. Kymmenestä kolmeen on vapaa-aikaa, jolloin olen käynyt lenkillä ( viime aikoina en oo eksyny ), lenkkipolun varrelta löytyy mm. vesiputous! Se on aika hieno, kuvamateriaalia ehkä luvassa, livenähän se on paljon makeempi, eli tulkaahan kattomaan tänne ;) Lenkkeilyn lisäks olen saattajnut loppuun Raamatunlukuprojektia, kohta alkaa viimesetkin vanhan testamentin kirjat olla luettuna, kiva että todella kohta on kokonaisvaltaisesti hajua siitä, mitä kaikkea se kirja sisältää. Lukemista ja lenkkeilyä, viimeisten vuosien aikana otettujen tuhansien valokuvien läpikäymistä, karsimista ja muokkaamista, huh että siinä on hommaa! Onneksi on aikaa! Lisäksi sitä sun tätä, mitä milloinkin. Iltapäivällä toiset kolme tuntia hommia Ilonan kanssa ja kotitöitten parissa ja illalla kuudelta yleensä vapaudun, syön, luen vähän ja kaheksalta nukkumaan. Ai että kuulkaa tuntuu hyvältä vedellä kunnon yöunet joka yö.

Osiossa suomalaisia ystäviä, näin torstaina ( kun oli hommia vaan aamulla ja koko loppupäivä vapaa ) Lontoon keskustassa vanhaa kaveria Kallion lukiosta. Jasmiina ehti meidän koulussa olla vain yhden vuoden ennen britteihin muuttoa, eli ei olla nähty kolmeen vuoteen, mutta nyt sovittiin treffit ja oli ihana nähä ja jutella pitkästä pitkästä aikaa! Hyvän kahvilan jälkeen mentiin Sohon hoodeille ja käytiin Beyond Retro -nimisessä vintage retro second hand shopissa, siellä ois kuulkaa ollu sitten ihan mitä vaan mitä kuvitella saattaa kaikilta vuosikymmeniltä! Hintataso tosin oli melko kallis, joten sillä kertaa mukaan ei tarttunut mitään, mutta vakaa aikomus on sinne palata, josko jotain tarttuis mukaankin! Ystäväiseni näytti vähän hyviä ravintoloita, kauppoja, second hand shoppeja ja kartutti Lontootietämystäni huimasti - Hyvä!  Lisäksi junaa odotellessa tein pakollisen Starbucks visiitin, hoidettu, nyt voin rauhassa keskittyä omaperäisiin pikkukahviloihin!

Noin ne sanoo, ja kirjottaa mun nimen täällä! 

Lauantaina taas Katja ja Helmi päräyttivät bussilla ( Pariisista ? tai amsterdamista ) Lontooseen ja nähtiin Portobello roadin luona, joka on siis aivan huikee paikka, pitkä katu jossa on lauantaisin kaupat avattuna kaduille ja kaikenlaisia sekalaisia kojuja joka paikassa, paljon antiikki ja vintage liikkeitä, kojuja, kirppispöytiä sun muita. Talot sillä kadulla on kaikki erivärisiä, joten tunnelma siinä väriloistossa ja ihmisvilinässä oli ihan taianomainen. Ens kerralla otan kameran mukaan, on aika kuvauksellinen kohde tuo. Ainiin, ja mitä ihania kahviloita siellä olikaan! Tavoitteena on käydä ne kaikki läpi.

Katjan ja Helmin kanssa sitten  talsittiin illemmalla pääshoppailukadulla Oxford streetillä kauppoja kattelemassa. Oxford street on kyllä mun makuun lähes luotaantyöntävin paikka koko Lontoossa, siellä on aivan hirvee tungos ihmisiä koko ajan koko kadun pituudelta ja se on sentään monta mailia! Mutta Katjan ja Helmin kanssa oli mukava päivittää Suomi- ja reissukuulumisia!

Lontoo vaikuttaa muuten olevan täynnä ekokahviloita ja -ravintoloita, luomukauppoja sun muita hyviä juttuja ja Lauantaiaamuna käydessäni Camden Townissa, ( taas yks aika huikee paikka ) kävin yhessä ihastuttavassa hippi eko kahvilassa, josta oli näkymä joelle ja sokkeloisille kaduille, se oli kertakaikkiaan hurmaava paikka! Ja hyvää reilun kaupan kahvia!

Sunnuntaina menin kolmen aikaan Hillsongille ja yllättäen siellä oli Matt Redman vetämässä ylistystä ja se oli ihana pikku Jumalan johdatus, tykkään niin Matt Redmanin biiseistä, oli huikeeta lauleskella niitä parin tuhannen muun kanssa, siinä oli kyllä tippa linssissä, oli tosi hyvä olla, Hillsong on kyl melkonen paikka! Hillsongin jälkeen menin käymään Julian (Joyn siskon) seurakunnassa ja tapasin joukon Julian suomalaisia ystäviä. Kyseinen HTB church oli myös oikein miellyttävä paikka, pitää nyt etsiskellä että mikä se oma paikka sitten olis! Mutta Suomipainotteinen viikko tosiaan!

Siellä jossain keskellä se Retmannin Matti on!
( olin ylä parvella ja joka puolella sikan lisää jengii! ) 

http://www.youtube.com/watch?v=DXDGE_lRI0E

Linkistä löytyy ihan mun suosikkibiisi ikinä!

Pahoittelen tän viikon tylsiä kuvia, kasvattakaahan viiksenne kunnolla, alla olevassa kuvassa ois hyvä inspiraation lähde!  Eläköön movember!

Mutta tällästä tänne, siunattua viikkoa sinne! 

Osa II : Suuressa kaupungissa

Lauantaiaamuna Anna heräsi innosta silmät kirkkaina ja juoksi suinpäin ikkunan luo katsomaan, millainen sää ulkona on. Tämä oli nimittäin tärkeä päivä - Anna aikoi ensimmäistä kertaa mennä suureen kaupunkiin, Lontooseen. Vaikka ikkunan takaa aukeni harmaa ja sateinen aamu, Annan hymy vain leveni levenemistään, kuuluihan sade olennaisena osana brittiläiseen maailmaan. Lontoo sateella, ah miten romanttista, Anna ajatteli ja riensi pukeutumaan.

Mulla on täällä tosiaan viikonloput vapaata ja lauantaina lähin sitten seikkailemaan ekaa kertaa Lontoon keskustaan, tulin junalla Waterloohon ja kävelin Thamesin vartta suu aivan ammollaan ja silmät pyöreinä. Ekat fiilikset Lontoosta oli että vitsi miten ruma paikka! Lontoo on ihan ihme sekamelska, sanotaanko nyt - kaikkea. Löytyy uutta ja vanhaa, rumia moderneja toimistotaloja, ikivanhoja pikkutaloja, ostoskeskuksia, kahviloita, rakennustyömaita, historiallisia monumentteja ja ihan kaikkea muuta eri aikakausilta, ja nää kaikki on tungettu ihan vieri viereen joten vaikutelma kaupunkikuvasta on hyvin hyvin sekava. Helsingin siisteyteen ja järjestykseen tottuneena Lontoo tosiaan vaikutti tosi rumalta ensin, mutta kun aloin tottua sekamelskaan, aloin ihastua tähän hönttiin kaupunkiin!

Mulle oli kyllä kerrottu että britit on tosi ystävällisiä ja vieraanvaraisia, mutta että järjestivät oikein paraatin mun saapumisen kunniaksi! Ei nyt sentään mitään niin isoa olisi tarvinnut, kakku ois riittäny...

Mulle ei ikinä selvinny että miks tuolla oli toi paraati, mutta jotain syytä juhlaan selvästi oli kun monta tuntia kesti ton kulkueen meneminen tosta paikasta ohi ! 

Joy kertoi mulle paikasta nimeltä Borough Market, jonne hän suositteli minun mennevän, ja päätin että etin sen sitten vaikka tällä ekalla reissulla, ja löytyihän se, aivan ihana vanhassa tunnelmallisessa ulkohallissa oleva kauppapaikka, josta saa lähinnä kaikkia erilaisia ruokajuttuja - tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juustoja eri maista, viinejä, lihaa, kalaa ja kaikkea muuta. Siellä on myös kaikkien eri etnisten ryhmien edustamat keittiöt, joista saa ruokaa, ja koko paikassa oli väkeä kuin meressä kaloja.    ( mistäköhän toikin kliseinen ilmaus ponnahti? ) Luovuus kuivahtaa :/ Kuitenkin myyjät Borough Marketissa oli kaikki jotenki tosi sympaattisia, esimerkiksi valloittava juustopapparainen tuossa kuvassa alapuolella!

Itseasiassa tosiaan aamulla satoi, mutta hetken Lontoossa harpottuani sade lakkasi ja aurinkokin alkoi paistamaan, mikäs siinä oli tallustellessa kaupungin katuja ja ihmetellessä elämän menoa! 

Palasin sitten jo iltapäivällä kotiin, koska Ilonan koululla järjestettiin vuosittainen ilotulitusshow ( jonka eräs perhe kustantaa joka vuosi ) ja lähdettiin sinne perheen isän ja Ilonan kanssa. Joy kertoi, että on hyvin tyypilliset brittiläiset hipat ja ne eteni siis niin, että ensin monet vanhemmat lapsineen meni viereiseen pubiin ( fox and hound -niminen mesta, jonka joku prinsseistä on joskus avannu, aika fancy pubiks ! ) ja siellä sitten juotiin oluet jos toisetkin ennen ilotulituksia. Oli pienoinen järkytys mulle, että kun saavuttiin koululle, siellä oli kattava alkoholitarjoilu oluista ja viineistä shamppanjaan vanhemmille (koulun puolesta for free!! ) ja kaikkea syötävää ja lapsille nameja ja pelejä ennen ilotulituksia. Ne kaikki vanhemmat oli ihan hiprakassa siellä! Tunnelma oli ainakin korkealla, kun mentiin sitten ulos kentälle kattelemaan raketteja. 

Se. Show. Oli. Uskomaton! Ulos oli tuotu äänentoistolaitteet, ja showssa oli siis musiikki ja ilotulitteet ajotettu yhteen ja se oli ihan mieletön se ilotulitusshow! Olin ihan sanaton koko ajan, melkonen kouluilotulitus, en oo missään nähny niin hienoja! ( nää rikkaat perheet varmaan kilpailee siitä, kenen venhemmat on cooleimmat? ) 

Tässä kalpeita kopioita todellisuudesta

Lauantai oli siis suht ok päivä! 

Huomionarvoisia seikkoja loppuviikosta: 

-Tältä näytti maisema mun ikkunasta sunnuntaiaamuna

-Kävin taas lenkillä ja eksyin ekaa kertaa täällä, täs vieres on sellanen suht massiivinen puisto ja ihmettelin niitä maisemia siellä sitten tunnin jos toisenkin, eksyminen on musta parasta joten se oli mahtava kokemus!

-Paikalliset second hand shopit tsekattu, hyvää tavaraa tarjolla! 

-Pontetiaalisia kahviloita bongattu, kirjoitin jopa runoja eräässä cafessa joka sai mut inspiroitumaan!

-Perheen isällä on Porshce 911 ( aattelin kysyy jos saisin ajaa sitä joku päivä?) 

-Tapasin Joyn siskon Julian joka on aivan uskomattoman hurmaava persoona! 

-Sunnuntaina harrastin lisää Lontooseikkailua ja kävin Hillsong-seurakunnassa, joka oli !!!! Ei oikeesti oo sanoja kuvaamaan sitä kokemusta, siel oli parituhatta ihmistä, kokoukset on valtavassa teatterisalissa,   puhujana oli ihan sairaan mielenkiintoinen heppu jonka juttuja Jeesuksen vaikutuksista eri ihmisten elämissä oli mahtava kuunnella! 

-Tulin illalla junalla kotia kohti ja perheen isä halus tulla hakeen mut sitte asemalta ( mistä on ehkä kilsa matkaa kotiin ) koska oli jo pimeetä niimpä sain Porschella kyydin kotiin vielä illan päätteeks, ei paha eihän? 

-Jumala on mahtava, suosittelen päivittäistä hengailua Jeesuksen kanssa, ja Hillsongissa myös selvisi vastaus kysymykseen where is God? --> God is in us loving the world through us.

- Mulla on aika rakastettu olo (=

Ainiin ja löysin tälläsen pönikän Lontoosta!

Siunattua viikkoa kaikille! 

Osa 1: Uusi perhe

Tänään on pikku-Annan elämässä jännittävä päivä. Hän on pakannut kaiken omaisuutensa kahteen suuren ja yhteen pieneen matkalaukkuun ja niine kaikkineen hänen on pärjättävä koko seuraava vuosi. Anna on näet muuttamassa suureen kaupunkiin - Lontooseen au-pairiksi erääseen ihastuttavaan perheeseen.

Haha teki mieli kirjottaa näitä juttuja vanhanaikaseen tyttökirja tyyliin, mutta enpä taidakaan jaksaa, menee muuten ikä ja terveys siinä säätämisessä. Joten kirjotan silleen miten mieli tekee!

Blogin nimi Anna Lontoossa saa kuitenkin pysyä ( koko nimeni on Anna-Riitta Marjaana ) joten saatte seurata Annan seikkailuja täällä jos suinkin kiinnostaa pysyä perillä mun elämästä!

Sunnuntai aamuna viideltä heräsin viimeistä kertaa Kampin kodista ja iskän vei mut kentälle ( iskä on PARAS), kaikki meni kentällä hyvin siihen asti, että päätin koneeseen pääsyä odotellessa juoda cup of tea like they all do in England (?), matkalla pöytään istumaan onnistuin kuitenkin kaatamaan koko kupin kuumaa vettä kädelleni, johon ilmestyi jonkin ajan kuluttua komea palovamma rakkoineen päivineen. En silti aio luovuttaa - teetä on juotava oli se sitten kuinka kivuliasta tahansa! (Lontoossa kuulemma muuten ei enää juodakaan teetä vaan kahvia lähestulkoon aina! ? :o )

Noh, lento saapui Lontooseen ja perhe oli mua vastassa, ne on kaikki aivan ihania ! Perheen isä on mukava, mutta se on melkeen aina töissä, äiti Joy on kotona vauvan kanssa ja me tullaan ihan superhyvin toimeen! Ilona, se 5v tyttö jota hoidan on aivan ihana! Ei mikään hemmoteltu kakara vaan pieni suloinen prinsessa <3 Pikku Eoin (se vauva) nukkuu lähes koko ajan eikä itke juuri yhtään, joten saan yötkin nukkua mainiosti mun hienoa hotellihuonetta muistuttavassa kattolukaalissa, jossa on oma kylppäri kylpyammeella ja kattoikkunoilla varustettuna.

Ekat päivät on menny tosi kivasti, Joy on näyttäny mulle talossa (joka on iso) kaikki paikat ja kertonu mitä hommia mun pitää tehä (mitä ei oo paljon) ja ollaan ajeltu ympäri tätä seutua (joka on ihan huikeen kaunista!). Mun tehtävänä on siis aamusin hoitaa Ilona kouluun ja pitää keittiö siistinä ja sitten pestä vähän pyykkejä, minkä jälkeen mulla on vapaata kunnes haetaan Ilona koulusta kolmen aikoihin. Sitten autan laittaan ruokaa ja leikin Ilonan ja sen kavereitten kanssa ja sitten mulla on taas illat vapaata. Kaikki viikonloput on myös vapaat, joten ehin puuhailla kaikennäköstä! :)

Ensimmäiset kahvittelut Lontoossa Sunningdalen Fego Cafféssa, cappuccinokakkua ja cappuccinoa suklaasydämellä, ei huono alku!

Mulla on asiat täällä oikeesti ihan huikeen hyvin, on todella siunattu ja huolehdittu olo! En kyllä oikeen vielä ees ymmärrä mihin paikkaan oon tullu, tää on niin eri maailma (hyvin rikas sellainen (Joy kyllä sanoi, että tää on tällänen pieni rikkaiden kupla täällä, ei Lontoossa kuulemma oo monessa paikassa tällästä)), ja on vähän hassua tälläsenä boheemina kirppistyttönä olla tälläsessä ympäristössä, mutta Jumalalla on suunnitelmansa, en just mua turhaan tänne laitettu ? :)

Saa nähdä miten viikko tässä etenee, sunnutaina ois suunnitelmissa käydä tsekkaamassa Hillsong church, muuten on kaikki vielä auki, päivä kerrallaan mennään etiäppäin.

Ois kyllä kauheesti lisääkin kerrottavaa, mutta oletan että lukuinto alkaa lopahtaa (jo joku on jaksanu tähänkin asti lukea), joten tässä tiivistettynä loput jutut mitä oon jo tehnyt:

-Eilen tapasin Joyn vanhemmat ja he veivät mut katsomaan Windsorin ihastuttavaa kapunkia ja linnaa, jossa myös kuningatar kuulemma vierailuu suht usein (ois siistii heittää yläfemmat queenin kanssa joku päivä! )
-Eilen ja tänään olen tavannut joukon Ilonan vilkkaita ystäviä, joiden kanssa tulen viettämään suurimman osan työajastani (ei paha, hengailen kikattavan pikku prinsessalauman kanssa, jotka haluu että mä oon aina se ilkeä noita niitten leikeissä, johtusikohan siitä, että mulla on punanen tukka tällä hetkellä? )
-Tänään kävin lenkillä (en törmänny vielä julkkiksiin lenkkipolulla) mutta täytyy sanoo et aika kivat lenkkimaastot löytyy täältä!

Loppuun vielä muita huomionarvoisia seikkoja:
-Täällä on syksy vasta aluillaan, eli Lontoon ruskakuvia tulossa ehkä jonkin päivityksen yhteydessä
-Täkäläiset rakastaa ilotulituksia ja niitä näkyi sunnuntai-illalla ( varmaan juhlivat mun tuloa) ja myös tänään ja lisää luvassa loppuviikosta.
-Mun ikkunasta näkyy linnamainen parisataa vuotta vanha yliopistorakennus
-Jääkaappi on aina täynnä ruokaa JA TÄÄ PERHE ELÄÄ TERVEELLISESTI sekä kierrättää! (eli en toivottavasti palaa täältä lihavana) kiitos kaikkien ihanien salaattien, hedelmien, ja hyvien kotiruokien!
-Jumala on hyvä!
-Jos tälläsessa paikassa vois tulla ikävä suomeen ni mulla ois ikävä teitä <3